27. joulu, 2021

Resepti onnistuneeseen hyvinvointialueuudistukseen


Onnistunut hyvinvointialueuudistus edellyttää ensimmäiseksi sitä, että varmistamme ammattitaitoisen henkilöstön määrän ja turvaamme työssäjaksamisen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen toiminnan edellytyksenä on se, että hyvinvointialueella on riittävä määrä osaavaa henkilöstöä.

Alan palkkaus ei ole tällä hetkellä sillä tasolla, mitä koulutus ja vastuu edellyttävät. Hyvinvointialueuudistuksen myötä julkisen puolen henkilöstön palkkaus tulee ajan mittaan saatetuksi palkkaharmonisaation myötä samalle tasolle koko Varsinais-Suomen alueella.
Tämä ei kuitenkaan riitä korjaamaan olemassaolevaa epäkohtaa, joka alalla tällä hetkellä on. Asia on jo monin paikoin tiedostettu. Peruspalkat tulee nostaa sille tasolle, että sillä turvataan toimeentulo. Henkilöstön toimeentulo on tällä hetkellä pitkälti kiinni vuorolisistä, hälytys- ja ylityökorvauksista. Jatkuva joustaminen on aina pois henkilöstön perhe- ja vapaa-ajasta. Parantamalla palkkausta vaikutamme alan pito- ja vetovoimaan.
Paljon puhutaan siitä, että palkkakeskustelu on työmarkkinapöytien asia. Varsinais-Suomessa on jo nyt paikallisesti monin paikoin sovittu työehtosopimuksista poikkeaviasta palkkauksesta. Näin on ollut sekä julkisella että kunnallisella puolella. Tämä on nähtävä paikallisena sopimisena, josta on paljon puhuttu. Mikäli palkkausasioita ei saada kuntoon, niin meillä on vaarana osaavan henkilöstön siirtyminen muualle, jopa kokonaan pois alalta. Tämä ei voi olla vaihtoehto tilantessa, jossa palvelut tulee turvata ja myös parantaa.

Henkilöstön tulee saada tehdä koulutusta vastaavaa työtä. Lähes jokaisella sektorilla henkilöstö joutuu tekemään työtehtäviä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan. Lääkäreistä, terapeuteista ja hoitajista on huutava pula ja samalla tuhlaamme heidän osaamistaan työtehtäviin, jotka joku toinen voisi tehdä omalla koulutuksellaan. Mielestäni tämä on resurssien hukkaan heittämistä.
Lääkäreiden ja terapeuttien työajasta osa menee kaappien täydentämiseen ja paperitöiden tekemiseen. Esimiesten työajasta iso osa ajasta menee sijaisten hankintaan eikä aikaa jää hoitotyön kehittämiselle. Hoitajien kädet ovat kiinni siivouksessa, pyykkihuollossa ja keittötöissä. Työ on monin paikoin jatkuvaa selvitymistä päivästä toiseen.
Mahdollistamalla koulutuksen mukaisten työtehtävien tekemisen ja oman osaamisen kehittämisen, turvaamme resurssien riittävyyden ja työn miellekkyyden. Näillä on iso merkitys alan epäkohtien korjaamisessa.

Vakituinen työ tuo taloudellista turvaa jokaisen elämään. Työsuhteet tulee vakinaistaa ja perusteettomista määräaikaisuuksista tulee luopua. Työntekijöitä käytetään sijasina vuodesta toiseen ja samalla puhuttaan henkilöstövajeesta. Resurssipoolit on oiva tapa vakinaistaa henkilöstöä ja samalla turvata akuutit poissaolot. Ne tuovat helpotusta myös työnantajalle, kun esimiesten työaika vapautuu työn kehittämiseen ja näille vakituisille sijaisille työyksiköt, asiakkaat ja toimintatavat ovat tuttuja.

Työnantajana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulee turvata alan opiskelijoiden työssäoppimisjaksot. Opiskelijoilla tulee olla oikeus opiskelijan rooliin ja siihen, että he saavat harjoitella tarvittavia taitoja eri työpaikoilla. Opiskelijat ovat tulevaisuuden ammattilaisia ja heidän työpaikoilla tapahtuvalle oppimiselle on annettava riittävät toimintaedellytykset.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueuudistus tulee tehdä yhteistyössä eri palveluntuottajien, päättäjien ja henkilöstön kanssa. Alueella on huomattava määrä osaamista ja tämä osaaminen on otettava käyttöön. Henkilöstöllä on paras asiantuntemus palveluiden sisältöön ja niiden kehittämiseen. Tämän takia henkilöstöllä tulee olla nykyistä isompi rooli hyvinvointialueuudistuksessa.
Työssäjaksamisen tukemiseen tarvitaan myös perhe- ja työelämän yhteensovittamista nykyistä enemmän. Työaikojen epäsäännöllisyys ja työn vaativuus aiheuttavat omat haasteet perhe elämälle. Hyvin voiva työntekijä tulee olla jokaisen työnantajan tärkeimpiä tavoitteita ja tämän takia henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa mm. omiin työaikoihin.


Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulee olla haluttu ja vastuullinen työnantaja. Tulevaisuuden tekoja tehdään nyt ja tulevat aluevaltuuston päättäjät ovat vastuussa uudistuksen onnistumisessa. Resurssien rittävyys on päättäjien käsissä. Tarvitaan tekoja, jolla varmistamme henkilöstön työssäjaksamisen ja alan pito- ja vetovoiman.

Osaava, motivoitunut ja riittävä henkilöstö turvaa palveluiden saatavuuden. Ilman osaavaan henkilöstöä meillä ei ole mahdollisuutta tehdä onnistunutta hyvinvointialueuudistusta, jolla turvaamme riittävät palvelut. Ilman osaavaa henkilöstöä, meillä ei ole palveluita ja hoitoketjuja, joilla varmistetaan kuntalaisten hyvinvointi. Tämän takia hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö on nähtävä tärkeimpänä asiana onnistuneessa hyvinvointialueuudistuksessa.